JOPOPAKKI: Suomalaisuus

"Projektin tavoitteena on avata mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön sekä taiteeseen. Tutustutaan omaan kulttuurihistoriaan ja -ympäristöön."

AI - suomalaisen kirjallisuuden luomat merkitykset ja niiden erot, suomen kieli tänään ja tulevaisuudessa, suomen kielen ominaispiirteet, suomalaisen kulttuurin ilmenemismuodot kansanperinteestä mediakulttuuriin
BG - retki metsään ja lajituntemus, metsä ekosysteeminä, suomalainen luonto
KIELET - suomalaisuuteen liittyvä sanasto, kertominen ja mielikuvan rakentaminen omasta kotimaasta
GE - erilaiset kartat, paikannimistö, eläminen, asuminen ja elinkeinot Suomessa, luonnonvarat ja biotalous Suomessa
FY - energian tuotanto ja teollisuus
KE - kemia suomalaisessa yhteiskunnassa, kemianteollisuus ja luonnonvarat, puhtaus
TT - suomalainen kansanterveys ja sen edistäminen
UE - uskonnot ja uskonnottomuus Suomessa, uskonnon vaikutus yhteiskunnan kehitykseen
ET - yhteiskunnalliset arvot
HI - Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, hyvinvointiyhteiskunnan historia
YT demokraattinen Suomi, arkielämä nykypäivän Suomessa, aktiivinen kansalaisuus

Aloitus

1. Muodostetaan ryhmät.

2. Opettaja kertoo, mistä osista projekti koostuu. Asetetaan oppimistavoitteet.

Tiedonhaku

3. Oppilaat kokoavat aikaisempia tietoja Suomesta. Käytetään learning cafe -menetelmää ryhmissä. Jokaisessa ryhmässä valitaan puheenjohtaja. Ryhmillä on suuret paperit, joihin kirjataan esiin nousevia asioita. Jokaiselle ryhmälle voidaan antaa jokin suomalaisuuteen liittyvä teema: luonto, taide, urheilu, ihmiset, tavat ja historia. Kierretään ryhmissä niin, että yhden teeman luona viivytään sovittu aika ja vaihdetaan seuraavaan.

4. Tiedonhaun jälkeen kokoonnutaan alkuperäisiin ryhmiin. Puheenjohtaja tuo edellisessä tehtävässä tehdyn paperin mukanaan. Luokitellaan paperista löytyvät pohdinnat kategorioilla mennyt aika, nykyisyys ja tuleva. Jokaiselle kotiryhmälle annetaan näkökulmaksi näistä yksi tai yksi ryhmä voi tarkastella kaikkia näkökulmia: Mitä Suomi on ollut, mitä se on nyt ja mitä se tulee olemaan? Tarkastelussa painotetaan ristiriitaisuuksia sekä eri näkökulmien tulkintaa. Keskustellaan lopuksi koko luokan kanssa.

5. Haetaan lisätietoa esimerkiksi internetistä, kirjoista, lehdistä ja videoista. Oppilasparit saavat valita oman näkökulman suomalaisuuden tarkasteluun. Jos oppilas ei kykene tekemään valintaa, voi opettaja antaa valmiin listan, josta valinta tehdään:

urheilu
musiikki
uskonto
taide
historia
keksinnöt
tavat
ammatit
sankarit
kirjailijat
luonto
kaupungit
koulu

Jokainen pari valitsee yhden aiheen ja perehtyy siihen niin, että muuttuu kyseisen aiheen asiantuntijaksi.

Tiedon soveltaminen

6. Oppilaista kootaan neljän hengen ryhmiä siten, että jokainen ryhmän jäsen on perehtynyt suomalaisuuteen eri näkökulmista. Ryhmät tekevät ideakartan suomalaisuudesta. Jokaista ryhmän jäsentä ohjataan tuomaan oma näkökulmansa esiin. Ryhmä tekee ideakartan tai vapaamuotoisen ideoinnin suurelle paperille, johon kaikki mahtuvat yhtä aikaa piirtämään tai kirjoittamaan. Ideakartat esitellään muulle luokalle ja niistä saadaan palautetta. Palautteen pohjalta syvennetään tiedonhakua.

7. Oppilaat laativat suunnitelman pohjalta matkailumainoksen. Miksi Suomeen kannattaa matkustaa? Miksi Suomi on maailman paras maa? Sovitaan ennen soveltamisvaihetta, mille kohdeyleisölle mainos kohdistetaan. Näkökulma voi olla, että tutustutetaan maahanmuuttajia suomalaiseen kulttuuriin tai markkinoidaan suomalaisuutta ulkomaalaisille turisteille.

8. Oppilaat valitsevat itse, miten toteuttavat mainoksen. Onko se posteri, elokuva, animaatio tai muu esitys. Kohdeyleisö huomioidaan tehdyssä valinnassa ja tehdään kirjallinen perustelu.

Esittäminen

9. Suunnitellaan ja pidetään näyttely, jossa esiintyy mennyt, nykyinen ja tuleva Suomi. Esitetään yleisölle myös tehdyt mainokset.

Arviointi

10. Itsearviointi ja palautekeskustelu.

Lisätehtäviä